Hyppy tyhjyyteen

Tutkimuskyselyt gradua varten tuli tehtyä ja kampus jätettyä taakse. Sit oliski vuorossa oikeeta lomailua ja reissailua ympäri Afrikkaa. Eka oli haikeiden hyvästien aika Windhoekille ja monille ihanille ihmisille, joihin on tän seikkailun aikana ehtiny tutustua. Sit vaihtari poppoo ja pari muuta matkalaista otti bussiliput Livingstoneen, joka sijaitsee Zambian puolella ihan Namibian rajalla.

Suunnitelmissa oleva matkareitti Afrikan halki

Livingstonessa heitettiin kiireellä kamat majapaikkaan ja suunnattiin ihailemaan Victorian putouksia. Putoukset sijaitsee Zambian ja Zimbabwen rajalla ja niitä pääsee ihailemaan kummaltakin puolen. Me kierreltiin Zambian puoleiset kävelyreitit ja saatiin huomata että sateenvarjolle olis ollu tarvetta. Putous pauhas mielettömällä voimalla ja toki meki saatiin vedestä osamme.

Putouksilla oleva silta toimi Zambian ja Zimbabwen rajana

Olin jo ennen reissuun lähtöä päättänyt haastaa itseni ja hypätä putouksilla sijaitsevalta sillalta benjihypyn. Kyseinen päätös ei ollu korkeanpaikan kammosta kärsivälle kovin helppo, sillä matkaa vapaapudotukselle tuli vaatimattomat 111 metriä (hypyn aikana ehtis ajatella vaikka ja mitä). Hyppy piti maksaa etukäteen ja oli sen verran suolanen hinta että päätin olla jänistämättä. Tilannetta ei kuitenkaan parantanu se et jonossa edellä oleva likka kieltäyty hyppäämästä ja palas takas reunalta sillalle.

Ei kuitenkaan auttanu ku alkaa pukea valjaita päälle. Sain niskaani myös pelastusliivit ihan siltä varalta, jos naru sattuis katkeemaan ja syöksysin krokotiilejä kuhisevaan Zambesi jokeen. Niin nimittäin oli käyny yhelle likalle pari vuotta sitte ja itekki oli tullu kyseinen video youtubesta katottua. Sydän hakkas miljoonaa ku astelin reunalle…. sit eiku 3..2…1…jump!

Valmiina!

I can fly!

Ja takas ylös

Voittajafiilis!

Livingstonesta osa porukasta palas takas Windhoekiin ja meidän matka jatku kohti Zambian pääkaupunkia Lusakaa, jossa vietettiin muutama yö kaverimme sukulaisten ruusutarhalla. Lusakan bussiasema oli oikea kaaos ja humalaisia ja kaikin puolin sekaisin olevia miehiä ympärillä riitti. Välillä taksia tarjoavat miehet tahto tulla vähä liianki iholle ja pakko myöntää että siinä vaiheessa tuli kotia ikävä. 

Ruusutarhalta

Seuraavaks oliski sit tiedossa piiiiiiiitkä matka kohti Tanzaniaa.